Koulut ovat jälleen alkaneet ja moni pieni koululainen on astunut opintielle ensimmäistä kertaa. Edessä on pitkä opintie, jota voidaan kuitenkin helpottaa ja tehdä mielekkäämmäksi erilaisten ohjelmistojen avulla. Laadukas oppimisohjelma on oivallinen apuväline oppimisessa, eikä kaikki ruutuaika ole suinkaan hukkaan heitettyä ja turhuuksiin käytettyä aikaa, vaan laadukkaan oppimisohjelman parissa vietetty aika voi tarjota lapselle sekä viihdettä että tehokkaan oppimisen tuen. Kerromme tässä artikkelissa, miten oppimisohjelmat voivat tukea lapsen oppimista ja mitä kannattaa huomioida valittaessa lapselle sopivaa oppimisohjelmaa.

Oppimisohjelma on opettajana väsymätön

Osa lapsista tarvitsee tavallista enemmän toistoja oppiakseen uusia asioita ja taas osa tarvitsee ylimääräisiä tehtäviä, koska suoriutuu perustehtävistä tavallista nopeammin. Tässä kohtaa tullaankin oppimisohjelman kahteen tärkeään positiiviseen ominaisuuteen: oppimisohjelman avulla lasten opetuksen eriyttäminen on esimerkiksi luokkatilanteissa tavallista helpompaa, minkä lisäksi ohjelma on opettajana väsymätön. Se jaksaa toistaa samoja tehtäviä uudestaan ja uudestaan, silloinkin, kun opettaja itse saattaisi jo antaa periksi tai hänen opetusaikansa olisi jo päättynyt. On kuitenkin myös muistettava, ettei oppimisohjelma voi koskaan täysin korvata ihmisopettajaa – se voi toimia opettajan tukena ja hyödyllisenä apuvälineenä, muttei koskaan täysin korvata tätä.

Oppimisohjelma antaa tilaisuuden kokeilla ja erehtyä

Lapset oppivat kaikista parhaiten itse tekemällä. Tämä itse tekeminen sisältää erilaisten asioiden kokeilemista ja myös runsaasti erehtymisiä. Juuri erehtymisten ja virheiden kautta lapsi oppii, kuinka asiat olisi pitänyt tehdä ja laadukas oppimisohjelma antaa tähän tilaisuuksia toisensa jälkeen.

Oppimisohjelma on loistava motivaattori

Laadukas lapsen ikätasolle suunnattu oppimisohjelma on lapselle loistava motivaattori. Kivojen ja opettavaisten pelien pelaaminen tuo oppimiseen aivan uuden ulottuvuuden ja saa lapsen odottamaan oppimisohjelman avaamista. Yleensä lasten oppimispeleistä löytyy kivoja hahmoja, jotka ovat lapselle helposti lähestyttäviä ja joista tulee helposti lapsen ystäviä opintiellä. Hahmot saattavat palkita lapsen hyvistä suorituksista, mikä tekee oppimisesta erityisen motivoivaa. Epäonnistumisten yhteydessä ne kannustavat lasta yrittämään entistä enemmän. Onnistumisen elämykset ovatkin tärkeä osa lapsen oppimista ja ilman niitä oppimisesta tulee pakkopullaa, mikä johtaa pian siihen, että oppimisesta tulee vastenmielistä. Kun oppiminen on lapsesta kivaa, oppii hän uusia asioita melkein kuin huomaamatta kaiken kivan tekemisen lomassa.

Kuinka valitsen lapselle laadukkaan oppimispelin?

Valitessasi lapsellesi uutta oppimispeliä, on tärkeää varmistaa, että peli on laadukas niin sisällöllisesti kuin toteutuksenkin puolesta. Selvitä, kuka vastaa pelin pedagogisesta suunnittelusta ja millainen taho on luonut pelin grafiikat. Pedagoginen suunnittelu on erittäin tärkeää suunniteltaessa pelejä, joiden tarkoituksena on tehdä oppimisesta helppoa ja lasta innostavaa. Puutteet tässä suunnitteluvaiheessa kostautuvat pelinä, joka ei vastaa käyttötarkoitustaan. Kun pelin grafiikka on kunnossa, kiinnostaa peli lasta todennäköisemmin kuin suttuiset grafiikat ja hahmot, jotka ovat kaukana lapsen kokemusmaailmasta.

Valitessasi lapsellesi sopivaa oppimispeliä huomioi lapsesi ikä- ja kehitystaso. Älä valitse liian vaikeaa tai liian helppoa peliä. Suosi aiheita, jotka lastasi kiinnostavat juuri nyt tai joissa hän tarvitsee lisäharjoitusta. Esimerkiksi kieliä ja matematiikkaa voi opiskella laadukkaiden oppimispelien tukemana, sillä juuri näissä aineissa useat toistot auttavat lasta oppimaan uudet aihealueet. Esimerkiksi kerto-, vähennys- ja yhteenlaskun oppiminen tapahtuvat näppärästi oppimispelin suloisten hahmojen kanssa pelatessa.

Rajoita lapsen ruutuaikaa

Vaikka oppimispelien pelaaminen onkin monin tavoin hyödyllistä, ei tätäkään ruutuaikaa saisi kertyä lapselle liikaa. Liiallinen ruudun ääressä nököttäminen voi lisätä lapsen levottomuutta ja ulkoilu sekä liikkuminen saattavat jäädä liian vähäisiksi. Lapsen oppimisympäristön tulisikin olla mahdollisimman monipuolinen ja tarjota mahdollisimman paljon erilaisia virikkeitä. Näin lapsi pääsee hyödyntämään kaikkia aistejaan monipuolisella tavalla!

Kun lapsi viettää ruutuaikaa, on hyvä pyrkiä tarjoamaan hänelle tällöin mahdollisimman hyödyllisiä pelejä ja ohjelmia. Tällöin myös ruutuaika tukee lapsen oppimista eikä sisällä turhaa räiskimistä tai jopa haitallista sisältöä. Hyvän ja lapselle mieleisen oppimisohjelman teemoihin voi aivan hyvin tutustua myös ruutuajan ulkopuolella.

Esimerkiksi matikkapelin parissa vietetyn oppimishetken jälkeen voidaan lähteä metsäretkelle ja laskea vaikkapa käpyjä tai retken aikana nähtyjä oravia. Samalla voidaan miettiä, kumpia nähtiin enemmän. Näin oppimispeleistä tutut teemat jäävät elämään myös lapsen ruutuajan ulkopuoliseen elämään ja lapsi oppii hyödyntämään oppimiaan teemoja myös arkisissa askareissaan. Metsässä voidaan kokeilla vaikkapa puunoksan mittaamista tai miettiä, kuinka pitkä aika kuluu käveltäessä kotoa metsästä löytyvän suuren kiven luo. Ajanottaminen omasta rannekellosta auttaa lasta hahmottamaan aikaa ja harjoittelua voi retken jälkeen jatkaa lapselle mieleisen oppimispelin parissa. Digitaaliset materiaalit eivät koskaan saakaan olla opetuksen itseisarvo tai ainoa oppiväline, vaan niitä tulee käyttää monipuolisten oppimistapojen tukena sekä yhtenä tapana oppia ja harjoitella uusia asioita.